torstai 21. maaliskuuta 2019

Minä vaan tiskaan astioita ja kivihiililöitä polttelen

Pitkään mielessä pyörinyt ajatus tiskaamisen ekologiasta tuli todeksi tänään kun sain virallisen tutkimusavustajan tueksi. Ko. avustaja on toiminut mm. opinnäytteeseeni kuuluneen suon mittaamisessa avustajana. Ja putosi ojaan rintaansa myöten kastuen. Nyt säilyi kuivana vaikka märkä homma tämäkin oli.

Tutkimuksen lähtökohta ja päämäärä

Meillä on kotiin asennettu tiskipöytä jossa on iso allas ja pieni kaatoa varten tarkoitettu allas. Malli on tarkoitettu talouksiin jossa on astianpesukone. Meillä ei kuitenkaan konetta ole eikä tule koska astianpesukoneen tila on patakaappina. Muuten ei padat ja pannut mahdu mihinkään.
Tiskaaminen tapahtuukin siten, että isossa altaassa tiskataan ja pienemmän päällä huuhdellaan juoksevalla vedellä. Ryhdyin jo aikaa sitten pohtimaan energian käyttöä koska vettä tuntui kuluvan aika reilusti.
Päämääränä oli saada jonkunlainen tulos kolmen eri tiskaustavan välillä: em. käsitiskaus, käsitiskaus jossa huuhtelu isossa altaassa seisovalla vedellä ja konetiskaus. Tulokset esitetään käytettynä energiana ja hiilidioksidipäästöinä.

Veden kulutuksen mittaaminen

Laskettiin vakionopeudella 8 kertaa litran astia täyteen ja mitattiin kellolla kulunut aika. Tällä saatiin tulos siitä kuinka paljon vettä kuluu aikayksikössä. Tulos oli 5,63 s/l.
Täytettiiin pesuallas vedellä, 10 l.
Aloitettiin tiskaamaan astiat:
- 12 mukia ja lasia
- 5 ruokalautasta
- aterimet joihin ei kulu erikseen vettä koska ne ovat pikkualtaassa ja huuhtoutuvat muiden astioiden huuhtelun aikana.
Huuhdeltiin edelliset, vettä valutettiin 52 s.
- 2 kattilaa
- 2 jälkiruokakulhoa
Huuhtelu 92 s.

Edellä kuvatulla tavalla vettä, jonka lämpötila oli 48 astetta, kului 35,6 litraa.
Jos tiskataan kahden ison altaan tekniikalla vettä kuluu 20 l.

Energian käytön laskenta

Koska vuorokausittainen kulutus on varsin pientä se ei anna havainnollisia arvoja joten muutetaan laskenta vuotuiseksi. Oletuksena, että astiat tiskataan päivittäin käsin ja kaksi kertaa viikossa koneella. Veden lämpötilan muutos,  4 > 48 asteeseen C = muutos 44 ast. C.

Vuotuinen veden kulutus tiskaamisessa 1. tavalla = 12 982 l
Vuotuinen veden kulutus tiskaamisessa 2. tavalla =  7 300 l
Vuotuinen veden kulutus tiskaamisessa koneella  =  1 040 l (koneen kulutus ka. = 10 l/pesukerta).

Laskettaessa käytettyä energiaa lasketaan ensiksi veden lämmitykseen vaadittava energia kaavalla:

                                                4,19 kJ/kg*veden massa * lämpötilan muutos °C/3600 = kWh

1. tapa  664,82 kWh/vuosi / 47,35 € = kaukolämmön hinta
2. tapa  373, 84 kWh/vuosi / 26,62 € = kaukolämmön hinta
Kone    104 kWh. / 6,5 € = sähköenergian hinta.

Ilmastopäästöjen arviointi

Tässä on käytetty Motivan taulukkoarvoja joissa esitetään yhdistetyn lämpö- ja sähkövoimalan päästöt joita Helenin voimala edustaa. Arvo on 0,188 kgCO2/kWh. Tämä koskee siis käsintiskausta.
Astianpesukoneen käyttämän sähkön päästöt vaihtelevat energiateollisuuden vuodenajoittain keskiarvona n. 0,102 kgCO2/kWh.

CO2 päästöt vuositasolla

  Tulokset                      Laskentaan käytetyt lähteet
1. tapa 125,02 kg CO2, Motiva yhteenvetojen CO2-päästöjen laskentaohjeistus sekä käytettävät
2. tapa   70,28 kg CO2  CO2 päästökertoimet
kone      10,92 kg CO2. Energiateollisuus sähkön kuukausitilasto.

Päivittäiset päästöt vertailuarvona päästöjen keskiarvo vuorokaudessa noin 28 kg CO2/suomalainen.

1. tapa  0,34 kg CO2
2. tapa  0,19 kg CO2
kone     0,030 kg CO2.

Tulosten arviointi

Tulos oli odotetun kaltainen mutta yllätti silti konetiskaamisen edullisuudella päästöjen ja rahan suhteen. Jos olisi keittiössä tilaa niin meillä olisi tiskikone. Ei tiskaaminen niin mukavaa puuhaa ole. Se tässä hieman ihmetyttää, että onko Hoitokunta ollut jo 90-luvulla niin ilmastotietoinen, että on asentanut pikkualtaallisen tiskipöydän. Tosin ei ole suunnittelija kyllä miettinyt mihin astiat pannaan.

Vakavammin otettuna tämä tutkimus osoitti taas kuinka vaikeata tavallisen kuluttajan on tutkia omien tekojensa vaikutuksia. Taulukoita ja tietoja joutui kaivelemaan sieltä sun täältä ja niiden luotettavuutta miettimään. Näissä asioissa ei kyllä kannata heti ensimmäiseen googlaustulokseen tyytyä.

Lähteet

Sähkön hinta
Kaukolämmön hinta
Veden lämmitykseen käytettävä energia .xls
Suomalaisten kasvihuonepäästöt 2017
CO2 päästöt kaukolämmön yhteistuotannossa
CO2 päästöt sähköntuotannossa
Astianpesukoneen kulutus

Lähteenä käytetyt linkit ovat luotettavia viranomais- tai yrityslähteitä.

tiistai 12. maaliskuuta 2019

Epäonninen makaronilaatikko

Terve!

Piti testata makaronilaatikon ympäristövaikutuksia ja samalla vertailla erilaisia versioita. Toisin kävi. Lihamakaronilaatikosta saatiin jonkunlaiset lähinnä viitearvot hiilidioksidipäästöistä. Vertailukohteina piti olla kasvis- ja maitoproteiinivalmisteet lihan sijalla. Mifusta eikä Härkiksestä kuitenkaan ei ole tietoa niiden CO2 kuormituksesta.
Ravintoarvoista vertailussa on proteiini koska sen riittävyydestä kasvisruokavaliossa on esitetty epäilyksiä.

Jotain tuloksia kuitenkin sain.

Perusohjeena olen käyttänyt Myllyn Paras makaronipussin ohjetta. Mifulaatikkoon käytin samaa ohjetta siten, että laitoin valmistajan ohjeen mukaisesti yhden pakkauksen Mifua laskelmaan. Härkislaatikko on käsitykseni mukaan vegaaninen. En tunne asiaa mutta todennäköisesti vegaani laittaa vielä jotain lisukkeita. Mausteita ei ole huomioitu. Valmistuksen energiaa ei laskettu koska ei ole olemassa järkevää lähdettä esimerkiksi lieden päästöille.
Valitettavasti taulukon sarakkeet hoipertelevat kun tässä blogipohjassa ei ole kunnollista sisennystoimintoa, yrittäkää saada selvä.

Lihamakaronilaatikko
Aines (prot %)                              Päästö CO2 (kg)    Proteiini (g)            Hinta (€)
350 g pastaa (13,0%)                    0,228                      45,5                        0,291
150 g keltasipulia (1,2%)              0,058                      1,8                          0,2325 1)
400 g naudan jauhelihaa (19,1%) 8,0                           76,4                        4,15 2)
150 g kananmunaa (12,6%)          0,255                        18,9                        0,39
700 g maitoa (3,0 %)                    0,840                        21,0                      0,735
1,750 kg                                       9,381                        163,6                     5,7985     Yhteensä

Mifumakaronilaatikko
Aines                                            Päästö CO2 (kg)    Proteiini (g)             Hinta (€)
350 g pastaa                                  0,228                       45,5                       0,291
150 g keltasipulia                         0,058                       1,8                         0,2325
250 g Mifua (13,9%)                    - - - -                       34,75                       4,39
150 g kananmunaa                       0,255                        18,9                       0,39
700 g maitoa                                0,840                        21,0                       0,735
1,600 kg                                                                      121,95                       6,0385   Yhteensä 

Härkismakaronilaatikko
Aines                                            Päästö CO2 (kg)    Proteiini (g)               Hinta (€)
350 g pastaa                                  0,228                      56,0                          0,291
150 g keltasipulia                         0,058                       25,5                          0,2325
250 g Härkis (17,0%)                   - - - -                       42,5                           3,99
700 g kauramaitoa (0,9%)            - - - -                       6,3                            1,085
1,450 kg                                                                       130,3                        5,5985  Yhteensä

Hintatiedot ova otettu Suokin K-Marketista pl. 1) keltasipuli Stockan Herkusta.
Päästötiedot ovat ufs.ggcampaign.com laskurista pl. 2) Marttojen sivuilta

Tulosten arviointi

Lihamakaronilaatikon osalta suurin päästö näyttää tulevan lihasta. Muiden laatikoiden päästöjä ei voi laskea koska lähtöarvo puuttuu.
Proteiinin saannissa paras on liha toisena Härkis ja selvästi viimeisenä Härkis.
Hinnaltaan laatikot ovat suurinpiirtein saman arvoisia.
Annosmäärältään suurin on liha sen jälkeen Mifu ja viimeisenä Härkis.

Johtopäätöksiä

Päästömääriä ei voi vertailla puutteellisten lähtöarvojen vuoksi. Lihamakaronilaatikon päästöt (9,381 kg) ovat aika suuret jos niitä vertaa keskiarvoisiin vuorokautisiin päästöihin (n. 28 kg). Tosin annoksesta syö ainakin neljä henkilöä.
Proteiinilähteenä liha oli paras ja Mifu ja Härkis lähes tasavertaisina. Proteiinin saantisuositus on     50 - 90 g vuorokaudessa riippuen rasituksesta.
Hinnaltaan annokset olivat lähes samanhintaiset mutta annokset olivat erikokoiset massaltaan. Härkiksen annoskokoa pienentää kananmunien puuttuminen. Annos oli tarkoitettu vegaaniseksi ja siihen käytännössä todennäköisesti lisättäisiin jotakin.

Kommentointia

Tutkimusta oli varsin hankala tehdä koska mitään yhtenäistä luotettavaa lähdettä päästöarvoille ei ole. Ravintoarvot kyllä löytyvät pakkauksista tai sitten THL:n Fineli hakukoneesta. Tässä käytin CO2-päästöjen määrittämisessä ufs.ggcampaign.com laskuria. Laskurin paikkansapitävyydestä voi olla monta mieltä koska mistään ei löytynyt sitä kuka sen on tehnyt.
Marttojen Ympäristö lautasella sivuilta löytyy päästöasiaa sekä muutakin ympäristöasiaa.

Paljonko on 9,381 kg CO2:ta? Sillä määrällä ajaisi vuoden 2015 autolla Järvenpään Kyrölään Kauppatorilta ja takaisin. N. 77 km.

Minulle tulee tuska tämän päästöasian kanssa. Päästöjä pitäisi vähentää mutta tietoa esineiden ja ruoan päästömääristä ei ole saatavilla kuin suurella salapoliisityöllä eikä aina sittenkään. Ruoan päästöasiaa markkinoidaan lähinnä komentelemalla lopettamaan lihan ja maitotuotteiden syönti. Vaihtoehtojen päästöistä ei puhuta mitään. En usko, että Mifu tai Härkis olisivat päästöttömiä. Tässä kohtaa en kommentoi ollenkaan tuotteiden eettisyyttä koska niistä on tietoa vielä vähemmän.

Olisiko aika pakottaa keskusliikkeet ilmoittamaan kassakuitissa CO2-päästöjen määrä? Nehän keräävät lähes ilmaiseksi kaikenlaista tietoa asiakkaistaan oman toimintansa kehittämiseen. Tässä kohtaa olisi asiakkaan vuoro saada jotain. Ilahtuisin kun voisin kassakuitista lukea ostaneeni 4,2 kg CO2. Sehän olisi ihan kohtuullinen osuus siitä 28 kilosta minkä päivittäin päästelen v. 2017 tilastojen mukaan.
Pitäisikö tämän asian eteen alkaa tekemään jotakin?

Toinen asia jolle pitäisi tehdä jotain on Suokin K-Marketin hinnat. Tätä varten kävin kaupassa napsimassa hintalapuista kuvat ja kun nyt tein tätä työtä niin huomasin kaurajuomassa aikamoisen hintaeron. K-Citymarketit myy kaurajuomaa 1,29 € / 0,75 l  kun meidän marketissa hinta on 1,55 € / 0,75 l. Jos juot purkin päivässä niin hintaero on vuodessa 94,9 €.
Pystytäänkö tälle tekemään jotain?

Lähteitä

Päästölaskuri http://ufs.ggcampaigns.com/fi-fi/co2-laskin/
-- Lähteen luotettavuus kyseenalainen
Ravintotiedot  https://fineli.fi/fineli/fi/index
-- Luotettava lähde
Marttojen ympäristösivut https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/vastuullinen-ruoka/ekokokki/ymparisto-lautasella/
-- Luotettavahko lähde, ei ilmoita lähteitään
Auton päästöt  http://www.aut.fi/ymparisto/auton_elinkaaren_aikaiset_paastot
-- Luotettava lähde
Suomen kasvihuone päästöt 2017  https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html
-- Luotettava lähde
Suomen väestömäärä 2017  https://www.google.com/search?q=suomen+v%C3%A4est%C3%B6m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4+2017&oq=suome&aqs=chrome.4.69i60j69i57j69i60j69i61j69i59l2.13723j0j7&sourceid=chrome&ie=UTF-8
-- Luotettava lähde
Proteiinisuositus https://sydan.fi/fact/proteiinia-sopivasti/?gclid=Cj0KCQjwsZ3kBRCnARIsAIuAV_SjIFeDOIOx_1C0hkTXbgfqfWt01aQ6IU6P8YsNByeA2VB8bvjkilAaAnzqEALw_wcB
-- Luotettava lähde
K-Citymarket netti  https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuotehaku/maito-juusto-munat-ja-rasvat/soija--ja-kauravalmisteet/korvaavat-ruokajuomat
-- Luotettava lähde