Suomenlinnan lippulajitutkimus

Tutkimuksen taustaa ja motivaatio

Lippulajitutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomenlinnalaisten maksutapoja Suomenlinnan liikenteessä ja sen jälkeisessä liikkumisessa pääkaupunkiseudulla. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä 23.3. - 2.4. 2019 Facebookin Suokkilaiset-ryhmässä sekä suomenlinnalaisten viaporilistalla. Kyselyä tehostettiin 29.3. muistuttamalla siitä Suokkilaiset-ryhmässä.
Koska suuri osa käyttäjistä em. ryhmissä on samoja, voidaan otosryhmän kokona pitää 324 henkilöä joka on Suokkilaiset-ryhmän koko. Koko väestömäärä 739 henkilöä on saatu Helsingin kaupungin kaupunginkanslian tilastosta taulusta 2, tilastoitu väestömäärä on vuodenvaihteessa 2017/2018. Vastauksia tuli 232 kappaletta joten vastausprosentti on 71 % otoksesta ja 31 % koko väestöstä laskettuna. Vastausprosentti on varsin hyvä verkkokyselylle.

Tutkimuksen ideana on tutkia onko suomenlinnalaisten maksuttomuus lauttaliikenteessä miten suuri kustannus kaupungille menetettyinä lipputuloina. Työhypoteesina on, että pääosa suomenlinnalaisista kulkee kausilipulla senkin vuoksi, että jatkavat matkaansa jollain toisella HSL:n kulkuvälineellä. Edellämainitussa tapauksessa matkustaja ostaa joka tapauksessa kausilipun. Toisena tutkimuskohteena on se, että mitä matkustajaryhmää alennus palvelisi.

Keitä me olemme ja miten kuljemme?

Vastaajia oli yhteensä 232 joista kolme ei ilmoittanut ikäänsä joten he eivät tilastoituneet kaavioon 1. Vastauksia analysoitaessa lajittelin ja tutkin kaikki vastaukset yksittäin. Tutkimuksessa huomasin muutamia virheellisiä vastauksia. Ei ole todennäköistä esimerkiksi se, että henkilöllä on kausilippu ja silti hän käyttää 2 - 3 kertalippua viikossa.
Analysoinnissa oli hankaluutena myös se, että Google-lomakkeessa ei ole mahdollista muuttaa kirjallista vastausta numeraaliseksi. Em. toiminta helpottaisi laskentaa huomattavasti. Tai sitten en vain osannut sitä tehdä.
Kysymyspatteri oli myös osin ehkä hankala tulkita, tosin kysymyksiä siitä tuli vain kaksi.

Tilastona on käytetty Helsingin tietokeskuksen tilastoa.

Kaavio 1. Kyselyyn osallistuneet henkilöt ikäryhmittäin.

Käytettyjen lippulajien määrittämistä varten otoksen väestö laajennettiin koko väestöön prosenttijakaumalla. Edellisellä menetelmällä saatiin kaavion 2. jakauma jossa pystypalkit osoittavat kunkin lippulajin käyttäjien määrää.

Kaavio 2. Suomenlinnalaisten käyttämiä lippulajeja

Kaavion 2. luvut ovat pohjana laskelmalle siitä kuinka paljon HSL saa lipputuloja suomenlinnalaisilta ja toisaalta kuinka paljon HSL menettää jos maksua ei peritä.

Suomenlinnalaisten maksamat lipputulot HSL:lle

Seuraavassa kaaviossa 3. esitetään minkälaatuisista lipuista HSL:n lipputulosumma koostuu. Kausiliput on ylivoimaisesti suurin tuloerä jonka jälkeen tulee 2 - 3 kertaa matkustavien kertalipputulot. Tulomuodostus on hyvin ymmärrettävä koska suurin osa suomenlinnalaisista on työikäistä ja työssä tai opiskelemassa käyvää väestöä (kaavio 1.)
Summia laskettaessa on oletettu kausilippu 12 kuukaudelle ja kertalippu ostettavaksi 5 kertaa viikossa mikä on 2 ja kolmen keskiarvo. Tulot ovat euroina.

Kaavio 3. Suomenlinnalaisten ostamien lippujen summa lipputyypeittäin

HSL:lle aiheutuvat lipputulomenetykset liikenteen muuttuessa maksuttomaksi

Kaaviossa 4. esitetään ne summat jotka HSL menettää maksuttomuuden myötä. Huomiota herättää suuri summa joka aiheutuu kävellen tai pyörällä matkaansa jatkavien osalta. Tässä voikin todeta heidän olevan suurin edunsaaja maksuttomuudessa.
Lähtöhypoteesina oli, että suuri osa jatkaisi joukkoliikenteellä matkaansa. Näin ei kuitenkaan ole vaan joukkoliikenteellä jatkajia on vain 32 %
Kävelijöitä ja pyöräilijöitä on 52 %.

Kokonaismenetykset HSL:lle olisi n. 370 000 €. Asiaa käsitellään arviointiosassa

Kaavio 4. Lipputulojen menetys HSL:lle siirryttäessä maksuttomaan liikenteeseen

Suomenlinnan liikenne ja turismi

Liikenne on kasvanut viime vuosina huomattavasti sekä havaintojen että tilastojen perusteella. Tilastoituja matkoja tehtiin vuonna 2018 2 180 000 matkaa. Seuraavassa taulukossa esitetään suomenlinnalaisten tekemien matkojen määrä aiempien kaavioiden tietojen pohjalta.

Taulukko 1. Suomenlinnalaisten tekemien matkojen kappalemäärät

Taulukon perusteella suomenlinnalaiset tekevät vain 13 % kaikista maksetuista matkoista lauttaliikenteessä.

Miten maksuttomuus olisi toteutettavissa, arviointia

Kun HSL:lle aiheutuisi maksuttomuudesta menetyksiä niin ne todennäköisesti pitäisi Helsingin kaupungin sille kompensoida. Seuraavassa esittelen kompensaatiomallin.

1. Kävijät Suomenlinnassa ovat lisääntyneet 600 000:sta miljoonaan 20 vuoden aikana. Liikennöinti on lisääntynyt kesäkaudella näiden palvelua varten ei muuten. Matkalipputulot ovat lisääntyneet vuodessa miljoonalla eurolla olettaen, että 50 % matkailijoista käyttää Suomenlinnalippua (5 €). Muut 200 000 matkailijaa maksavat jollain muulla tavalla mutta maksavat kuitenkin.
2. Kompensointi voitaisiin toteuttaa siten, että Suomenlinnaan kohdistuva saaristolisä 200 000 € ja 170 000 € lisääntyneestä matkailusta kohdennettaisiin lipputulojen menetykseen

Perusteena kohdalle 2. on se, että saaristolisä kuuluu niille jotka saaristossa asuvat ja heidän kuuluu päättää kuinka se käytetään. Koska lisääntynyt matkailu haittaa suomenlinnalaisten elämää tulee osa heidän tuottamista tuloista kohdentaa paikalliselle väestölle.

Päätös

Tämä ei ole paras mahdollinen tutkimus, jalkatyötäkin olisi voinut tehdä mutta ajattelin luottaa somen voimaan. Tästä toivoisin jonkun tahon, esimerkiksi Suomenlinnaseuran ottavan kopin ja vaikka tarkemmin pohtien ja saarille jalkautuen tekevän tarkentavan työn. Ja kun katsoo kaaviota 4. voisi kuvitella lähistöllä töissä tai opiskelemassa käyvien aktivoituvan ajamaan maksuttomuutta.

Ja varmaa on mielestäni se, että maksuttomuuden saavuttaminen vaatii jonkunlaisen mielenilmauksen järjestämisen. Se ei kyllä yhdeltä ihmiseltä onnistu. Voin jo tässä ilmoittaa, että olen kyllä asiassa mukana.

Lippulajitutkimuksen taustoja

Nonniin, nyt ollaan tutkimuksen viimeisessä vastauspäivässä. Tässä tulee tausta tutkimukselle. Blogin lopussa on Helsingin kaupungille tekemäni esitys lauttaliikenteen maksuttomuudesta suokkilaisille. Ja väliin hieman perusteluja miksi olen tähän hommaan ryhtynyt.

1. Suomenlinna on saaristoa ja Helsinki saaristo-osakunta

Edellinen merkitsee sitä, että Helsinki saa valtion budjetista valtion osuuden kunnan peruspalvelujen järjestämiseen ns. saaristo-osakuntalisän. Vuonna 2019 summa on 273,41 €/asukas. Suomenlinnalaisten osalta tämä on vuodenvaihteen 2017/2018 asukasmäärän mukaan 202 049,99 €.
Sen siis saa kaupunki, vaan mihin käyttää?
Kun lukee Helsingin kaupungin budjettikirjaa niin sieltä löytyy kaksi kohdetta johon saaristolisää voisi ajatella käytettävän: Suomenlinnan tavaraliikennekorvaus HKL:lle 225 000 € ja poistotuki Suomenlinnan poistoille (HKL) 26 000 €.

Edelliset menot kyllä koskettavat suomenlinnalaisia mutta onko nyt niin, että asukkaiden pitää koko tavaraliikenne maksaa. Samasta budjettikirjasta ei löydy mainintoja hakusanalla "Suomenlinna" muuta kuin nämä kaksi ja sitten koulua koskevat tulokset. Sellaista ajatellaan tästä "kaupunginosasta".

2. Mihin perustuu suokkilaisten liikenteen maksuttomuus?

Laki saariston kehityksen edistämisestä  26.6.1981/494 Laki 494 määrittää 1§:ssä "Saariston kehitystä edistetään niin kuin tässä laissa säädetään".
Ja 5§:ssä kuljetuspalveluista seuraavaa: "Valtion on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakinaisella väestöllä on käytettävissään asumisen, toimeentulon ja välttämättömän asioinnin kannalta tarpeelliset liikenne- ja kuljetuspalvelut, sekä siitä, että nämä palvelut ovat mahdollisimman joustavat ja ilmaiset tai hinnaltaan kohtuulliset".
Ja tämä alleviivattu teksti on ilmeisesti se mitä jäädään orjallisesti noudattamaan.

Kun asiassa kuuluisi ottaa hieman laajempi katsantokanta. Tutkia esimerkiksi mitä Saaristoasiain neuvottelukunta on asiasta mieltä
"Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK) on pysyvä valtioneuvoston asettama neuvottelukunta, jonka toiminta perustuu saaristolakiin (494/1981) ja saaristoasiain neuvottelukunnasta annettuun asetukseen (387/1987, 1316/1993)." (SANK)
Kyseessä on siis virallinen toimielin joka ohjaa toimintaa saaristossa ja tukien määräytymisessä.
SANK on julkaissut saaristo-ohjelman 2017 - 2019 jossa kerrotaan hyvinkin paljon saaristosta ja sen kehittämisestä. (Saaristo-ohjelma).
Tässä mielenkiintoisimpana löytyy sivulta 31 viimeinen kappale joka on tässä kopioituna:

"Saariston yhteysalukset ja lautat ovat mantereen tieverkkoon verrattava julkinen infrastruktuuri. Sen käytöstä ei tule periä maksua niin kauan kuin mantereen liikenneväylät ovat maksuttomia väyliä. Vakinaisille asukkaille ulkosaariston varsinainen yhteysalusliikenne on ollut maksutonta vuodesta 1975 lähtien ja muille vuodesta 2009 alkaen. Liikenteen tekeminen maksulliseksi romahduttaisi pahimmillaan saariston matkailuyritysten, maatilojen ja muiden yritysten kilpailukyvyn sekä ulkosaariston vetovoiman koko- ja osa-aikaisen asumisen paikkana."

Mitä tämä siis tarkoittaa?

Niin kauan kun Helsingissä ei ole tietulleja on Suomenlinnan lauttaliikenteen oltava ainakin asukkaille maksutonta.

Miten tähän ollaan jouduttu?

SANK on äänestänyt siitä pitäisikö saaristolisät olla ns. korvamerkitttyä rahaa. N. 80 % neuvottelukunnasta oli sitä mieltä ettei niitä tule asettaa raportointia vaativaksi rahaksi. Niinpä kunnat saavat käyttää ne miten parhaaksi haluavat. Eikä Suomenlinnaa siellä kaupungin budjetissa muuten mainittukkaan kuin sen tavaraliikenteen osalta. Vai oletko nähnyt Suomenlinnassa jonkun erityisen saaristolaisen kaupungin vetämän hankkeen? Minä en.

Tunteeko joku jonkun Santahaminasta? Onkohan siellä tehty jotain "saaristolaistöitä" 107 723,54 € arvosta? Hassua mutta luulen töiden jääneen tekemättä. Sandis on myös saaristoaluetta vaikka sinne on silta. Eipäs kun kaupunki on unohtanut Sandiksen kokonaan budjetista.

Lähetin esitykseni Anni Sinnemäelle 10.3. ajatellen antaa aikaa mietintään. Nyt on yli kolme viikkoa kulunut, kohtuullinen aika. Lähetin muistutusviestin. Seuraavaksi menen käymään.

Mitä tulee kaupungin virkamiehen toimintaan on muutama vaihtoehto:
1. Sähköpostiyhteyteni ei toimi Anni Sinnemäelle, muualle toimii
2. Annilla on KIIIIIIRRE, en usko kun twiittauksia seuraa
3. Anni Sinnemäki ei osaa/viitsi lukea esityksiä loppuun asti, siellä kyllä lukee ohjeet
4. Annia ei kiinnosta kaupunkilaisen tekemät esitykset, paljon mahdollista. Kts edellinen blogikirjoitukseni puolueista.
5. Tai jotain muuta

Olen hieman editoinut esityksen tekstiä luettavuuden parantamiseksi. Alkuperäinen on tehty wordillä ja se ei suoraan taivu tähän blogipohjaan. Asiat ovat hollillaan.

Heikki Savolainen                                                    ESITYS

                                                                                  10.3.2019

Anni Sinnemäki

Apulaispormestari

Helsingin kaupunki

Suomenlinnalaisten liikenteen maksuttomuus Suomenlinnan lauttaliikenteessä

Esitän Suomenlinnan henkilölauttaliikenteen muuttamista maksuttomaksi Suomenlinnassa asuville ja kahta maksutonta ajoneuvon kuljetuslippua (ajoneuvo alle 6 m) vuodessa suomenlinnalaiselle taloudelle.

1. Perustelua

Suomenlinna on Helsingin ainoa kaupunginosa josta asukkaalla ei ole mahdollista siirtyä toiseen kaupunginosaan maksamatta HSL:lle tai yksityiselle vesiliikennöijälle. Omien veneiden käyttö ei ole käytännössä mahdollista koska keskustassa ei ole tarvittavia venelaitureita.

2. Taloudelliset vaikutukset

2.1. Vaikutukset suomenlinnalaisiin

Esityksen vaikutukset vähentävät etupäässä pienituloisten esim. eläkeläisten, työttömien ja koululaisten kustannuksia.  Taulukossa 1. on esitetty suomenlinnalaisten ikäjakaumaa. Ikäjakauma osoittaa suomenlinnalaisten olevan pääasiassa työikäistä väestöä.

Taulukko 1.

Ikä (v)	Suomenlinnalaisten lukumäärä 1.1.2018
0 – 9 (lapset, ei lippua tai ½ lippu)	109
10 – 19 (koululaiset/opisk. ½ lippu)	87
20 – 64 (työssäkäyvät/opisk)	458
65 – 94 (eläkeläiset, alennus?)	85
Kaikki	739

Lähde: Aluesarjat / Helsingin kaupunki ja Tilastokeskus

Esimerkkejä matkalipun hinnan vaikutuksista:

1. Kun käyn kaupungilla kaupassa, joudun maksamaan kauppakassin lisäksi 4,40 € matkasta. 20 € kauppakassille tulee 22 % korotus. Toinen vaihtoehto on käyttää kallista lähikauppaa.

2. Eläkeläisenä olen oikeutettu palvelukorttiin jota voin käyttää esimerkiksi minulle lähintä, mukavan kävelymatkan päässä olevaa, Kampin palvelukeskusta.  Kuitenkin päästäkseni sinne joudun maksamaan matkalipun. Myllypurolainen kävelee tai pyöräilee keskukseensa maksutta.

3. Kävelen tietysti lähimpään terveyskeskukseen Viiskulmaan mutta matkalla maksan taas matkalipun lautassa. Suomenlinnan terveyspalvelut on siirretty mantereelle.

4. Nuoreni haluaa illalla kaupungin ylläpitämään nuorisotaloon keskustaan, esimerkiksi Asemanseutuun tai Gloriaan jotka ovat kävelymatkan päässä. Päästäkseen sinne hän tarvitsee matkalipun koska koululaislippu ei ole voimassa iltaisin. Sama tietysti koskee kaikkia muitakin harrastuksia.

5. Tarvitsen uuden sohvan. Yritän tilata sitä kotimaisista huonekaluliikkeistä. Ei kotiin toimitusta Suomenlinnaan. Päädyn IKEAn asiakkaaksi jolloin toimituskulu on 199 €. Vastaava toimitus Katajanokalle maksaa 59 € (IKEAn nettikaupan hinnastosta).

Ajoneuvojen ja tavaroiden kuljettaminen on todella kallista. Pakettiautokuljetus saareen itse ajaen maksaa 40 € ja lisäksi henkilölipun. Kahdella kuljetuslipulla vuodessa taattaisiin se, että Suomenlinnaankin voisi saada kohtuuhinnalla isompia tavaroita. Hankaluutena on, etteivät liikkeet toimita tavaroita tai, että toimituskulut ovat erittäin paljon suuremmat kuin mantereella. Tavaroiden hintakilpailuttaminen voi estyä toimitusvaikeuksien vuoksi.

Edellisistä esimerkeistä voi johtaa ajatuksen etteivät kaupungin verovaroin ylläpidetyt palvelut olekaan kaikille maksuttomia pakollisen matkakustannuksen vuoksi. 

Olen kuullut, että jotkut poliitikotkin ovat aiemmin vedonneet siihen, että ei ole tasaveroista antaa yhdelle kaupunginosalle maksutonta liikennettä. Ajatus on kuitenkin kohtuuton siksi, että kaupunki ei ole järjestänyt em. palveluja Suomenlinnaan. Ei eläkeläispalveluja, ei terveydenhuoltopalveluja eikä myöskään nuorisopalveluja. Relevantti kysymys onkin, aikooko kaupunki tuoda noita palveluita Suomenlinnaan? 

Taitaa olla halvempaa järjestää maksuton liikenne muutamalle ihmiselle. Onneksi kirjasto saatiin säilytettyä Suomenlinnassa ja vieläpä entistä parempana itsepalvelun vuoksi.

2.2. Vaikutukset HSL:n tuloihin ja menoihin

1. Esitys ei lisää merkittävästi kustannuksia.

Kustannuksia lisäävänä tekijänä voi olla uuden lippulajin luominen matkakorttiin tai tekniikasta johtuva kortin uusiminen tai kaksoiskortin antaminen lauttaa varten. Edelliset voi kustannusperusteisesti veloittaa asiakkaalta.

Lauttamatkustaminen ei lisäänny merkittävästi joten lautan ylläpitokustannukset eivät kasva.

2. Arviointi HSL tulojen menetyksestä

Työssäkäyvät ja opiskelijat matkustanevat pääsääntöisesti kausilipulla. Tämä johtuu siitä, että työ- ja opiskelupaikat sijaitsevat sellaisen matkan päässä Kauppatorista johon on käytettävä toista HSL liikennevälinettä. Kun liikenne on näiden osalta säännöllistä voi olettaa heidän käyttävän kausilippua. Tähän ryhmään kuuluu taulukon 1. mukaisesti 458 henkilöä. Tästä ryhmästä ei vaikuttaisi aiheutuvan ainakaan suuria menetyksiä.

Toisena ryhmänä ovat lapset 0 – 9 vuotta. Suurin osa ryhmän 109 lapsesta ovat alle 7 vuotiaita joiden osalta tulomenetystä ei ole ja loputkin maksavat puolen hinnan. Menetys on pieni.

Kolmantena koululaiset/opiskelijat 10 – 19 v. 87 kpl. Koululaiset kulkevat koulumatkat koululaislipulla ja todennäköisesti muita matkoja kertamaksuilla ellei ole harrasteita useasti jolloin lippuna kausilippu. Toisen asteen opiskelijat käyttävät matkoihinsa kausilippua matkustamisen säännöllisyyden vuoksi. Suurin osa opiskelupaikoista sijaitsee siten, että matkaan on käytettävä toistakin kulkuneuvoa jolloin leimaus tapahtuu viimeistään siinä. Osalle lipun poistuminen tuo säästön ja menetyksen HSL:lle.

Eläkeläiset 65 – 94 v. 85 kpl ovat se ryhmä joka hyötyisi eniten liputtomuudesta. Toisaalta menetykset HSL:lle ovat pieniä koska eläkeläiset eivät matkusta usein ja osalla on joka tapauksessa alennuslippu. Menetyksiä tulee mutta ne ovat pieniä.

3. Menetysten kompensointia ja rahoitusta

HSL saa lisääntyvässä määrin matkalipputuloja lisääntyneestä Suomenlinnan turismista. Suomenlinnan hoitokunnan mukaan ” Viimeisen 20 vuoden aikana Suomenlinnan kävijämäärät ovat kasvaneet 600 000 kävijästä miljoonaan kävijään. Samalla kohteen kävijäkunta on kokenut muutoksen. Aluksi kävijät olivat pääosin kesäpäivää linnoituksessa viettäviä kaupunkilaisia, mutta nyt suurin osa kävijöistä on kansainvälisiä, (https://www.suomenlinna.fi/maailmanperinto/kestava-matkailu/)”.

Kun lauttojen kustannukset eivät juurikaan kasva matkustajien määrän mukaan niin tuoton voi arvioida kasvaneen. Osa tuosta tuotosta olisi ohjattavissa asukkaiden matkoihin. Kun kävijämäärän lisääntymisen laskee arvioidulla lipun hinnalla 2 € voi päästä laskelmaan: 2€x2€x400 000 (lisääntynyt liikenne) = 1 600 000 € joka on lisääntynyt lipputulo. Vaikka lisääntynyt tulo olisi puoletkin, niin se riittäisi kattamaan esityksen aiheuttaman lipputulojen menetyksen.

HSL:n tilinpäätöksen 2017 mukaan lauttaliikenteen operointikulut olivat 3,6 milj. €. Suomenlinnan lautalla tehdään 2,18 milj. matkaa. Suomenlinnalaisten osuus on siitä kuitenkin pieni. Jos jokainen n. 750:sta suomenlinnalaisesta kulkisi edestakaisen matkan päivittäin edustaisi matkat vain n. 25 % kaikista tehdyistä matkoista. Lippulajitutkimus antaa tietysti tarkemman vastauksen ja rahallisen tuloksen.

HSL perussopimuksen 29 § mukaisesti tästä esityksestä HSL:lle aiheutuvat kustannukset siirtyvät Helsingin kaupungin maksettavaksi. Kustannukset laskettaneen lauttaan nousuista. Kommentoin kohdassa 2.2 teknistä toteutusta ja uskoisin sen olevan kohtuullisen helppo toteuttaa. Kun matkakortista saatiin kirjastokortti niin eiköhän Suomenlinnan ominaisuuskin siihen tallennu.

4. Tasavertaisuus muiden kaupunginosien kanssa

Suomenlinna on erilainen kaupunginosa kuin muut, sillattomuutensa vuoksi. Kaikista muista kaupunginosista on mahdollista kävellä, pyöräillä tai autoilla ilman maksua. Muita kaupunginosia on tuettu hiljattain päätöksillä rakentaa Kruunusillat (260 milj. €) ja myös aseman alittava pyöräilytunneli (23 milj. €). Nyt puheenaiheena on silta Siltasaaren ja Kaisaniemen välille. Kyseisten rakenteiden pääoma- tai edes käyttökustannuksia tuskin tullaan saamaan matkalipputuloista eikä niin ole varmaan ajateltukaan. Tasavertaisuuden vuoksi tulisi tukea myös Suomenlinnaa. Olkoon Suomenlinnan lautta Suomenlinnan silta.

Aiemmin maksullinen liikenne oli jollain tavalla perusteltavissa Suomenlinnan edullisempien vuokrien vuoksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Suomenlinnan hoitokunta päätti kuitenkin korottaa vuokria vuonna 2018 vastaamaan Helsingin alue 4 vapaarahoitteisia vuokria. Korotukset olivat 20 % luokkaa, pienissä asunnoissa suurempiakin. Eli nyt Suomenlinnassa eletään tasaveroisissa vuokrissa mutta eriarvoisissa kulkuyhteyksissä muuhun Helsinkiin verrattuna. Vuokrankorotukset Hesarin jutussa 18.1.2018 (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005528690.html).

Suomenlinnassa oli vielä 2000-luvulla hyviä toimivia palveluita kuten neuvolapalvelut, lääkäri kerran viikossa ja tietysti pelastuslaitos muutenkin kuin sesonkiaikana. Ilmeisesti säästösyistä ne haluttiin siirtää mantereelle. Muihin kaupunginosiin on toisaalta lisätty palveluita mikä on tietysti hyvä asia heille.

Helsingin uusi yleiskaava ”VISIO 2050 Virkistävä Helsinki” 22.5.2013 esityksessä näytetään miten Helsinkiä aiotaan kehittää. Suomenlinna on merkitty ”sisälahtien virkistyskokonaisuusalueeksi”. En usko, että Museovirasto antaa rakentaa mitään erityisiä rakenteita Suomenlinnaan. Lähes jokaisen muun kaupunginosan kohdalla on merkintä: ”kaupunginosapuistot ja liikuntapuistot” mikä tarkoittanee, että sinne tehdään virkistystä tukevia rakenteita. Saan tästä käsityksen ettei Suomenlinna olekaan samanlainen kaupunginosa kuin muut. Eikä tietysti olekaan. Ei esimerkiksi Hakaniemi ole sillattomalla saarella oleva turistikohde. http://www.yleiskaava.fi/2013/visioteema-virkistysalueet-ja-kaupunkiluonto/

5. Muita huomioita Suomenlinnan liikennöinnistä

Suomenlinnaan saatiin asukasportti terminaaliin mikä oli erinomainen edistysaskel. Toivottavasti Kauppatorille tuleva uusi järjestely on yhtä hyvä. Sateensuojaa asukkaalla ei kuitenkaan ole Suomenlinnassa, toivottavasti Kauppatorille sellainen järjestyy

Kauppatorin terminaalin toimintaa haittaa huomattavasti pysäköintipaikkojen vähentäminen toriparkin eteläosasta. Auton lauttaan ajaminen hankaloitui ja erityisesti lautan odottaminen on todella hankalaa tilan puutteen vuoksi. Jääneelle pysäköintialueelle ei useimmiten mahdu odottamaan eikä kovin kauas voi pysäköidä ettei menetä lauttapaikkaansa. Niinpä odotuspaikka on useimmiten luvaton paikka. Terminaalin porttien lähellä olisi oltava lauttaan ajajille pysähtymistila.

Helsingissä ei taida olla toista kaupunginosaa josta ei pääse töihin aamukuudeksi lähtemättä yöllä kahdelta työmatkalle. Milloin tulee lauttaan yövuorot? Koska lautta ei kulje yöllä se aiheuttaa matkustettaessa tilanteita jolloin on pakko mennä hotelliin odottelemaan, vaikkapa jos Turussa aikoo olla junalla 0900. Jos ei hotelliin mene niin sitten on mentävä autolla Turkuun. Olisi ainakin tutkittava kyselyllä Suomenlinnalaisilta yövuorojen tarve sekä tehtävä mahdollinen kokeilu.

Mikäli esitys ei kuulu toimivaltaasi pyydän esittelemään sen asianomaiselle taholle.

Pyydän ilmoittamaan esityksen käsittelyvaiheista sähköpostilla.

                                                          Heikki Savolainen

Äänestänkö vai en? Ilmastonmuutosta torjumassa

Niin, siinäpä kysymys.

Mutta kun seuraa mediaa niin kyllä kaikkia kehotetaan äänestämiseen. Samoin kaduilla ja kauppakeskusten edustoilla näkyy olevan kaikenlaisia äänten kalastelijoita. Facebookissakin mainostavat itseään. Ja tietysti kehuvat miten hyviä päätöksiä aikovat Eduskunnassa tehdä.

Valitettavasti taitaa kyllä totuus olla todellakin se, että päätökset tulevat vain edustajien ja puoluekoneistojen mielestä sopivista asioista.

Tein pienen kysymyksen vaaleihin osallistuville puolueille ja liikkeille ilmastoaiheesta. Mielestäni kysymys on aika relevantti ja sidottu tähän aikaan. Kysymykseen on kaiken lisäksi aika helppo vastata joko myöntävällä tai kieltävällä vastauksella. Kysymys perusteluineen on blogin lopussa. Oletin saavani muutamia vastauksia jotka olisivat ns. poliittisesti korrekteja. Mitä vielä.
Vastauksia tuli kaksi, Liberaalipuolueelta (kannatti asiaa) ja Kommunistiselta työväenpuolueelta joka ei tosin ollut käsitellyt asiaa puolueena vaan puheenjohtaja vastasi omalla mandaatilla (ei kannattanut, ei ilmeisesti sopinut ideologisesti). Hyvä nämä puolueet!

Mitä mahtavat ajatella nämä muut puolueet?
Kuvittelin saavani Keskustalta, SDP:ltä, Vihreiltä, Kokoomukselta, Vasemmistoliitolta ja RKP:ltä jonkunlaisen muotoilultaan pyöreähkön vastauksen. Eipä kuitenkaan vaikka toitottavat koko ajan ilmastosta.
Perussuomalaisilta odotin toppuuttelevaa vastausta mutta ei mitään vaikka ovat pienen ihmisen asialla jonka ei tarvitse ilmastonmuutokselle tehdä mitään.
Pienpuolueilta en oikein osannut odottaa mitään koska en ole niiden ajatuksiin kovin hyvin perehtynyt.
Liike Nyt oli todella suuri pettymys, luulin liikkeen toimivan "ketterästi" ja ottavan kantaa yksityistenkin ihmisten asioihin. Pettymys.

Minua ei tässä suurestikaan kiinnosta ilmastonmuutos, siihen asiaan ja sen ratkaisemiseen on perehtynyt minua varmasti paremmin koulutettuja ihmisiä.
Suurempi kiinnostus oli siinä miten yksityinen ihminen joka ei kuulu puolueeseen voi vaikuttaa sen toimintaan.

Tulos

Yksityinen ihminen ei kykene vaikuttamaan puolueiden toimintaan eikä ihmistä kuunnella. Johtopäätös on ettei äänestäminen kannata. Ja niin ovat ihmiset ilmeisesti ajatelleet vuosien saatossa kun äänestysprosentit laskevat (Äänestysaktiivisuus).

Kysymys Eduskuntavaaleihin osallistuville puolueille ja liikkeille 

Kysymys on lähetetty 15.3. sähköpostilla, vastausaika oli 2 viikkoa)

(editoitu kappalejaon osalta ja poistettu lähettäjän email-os.)

Perustelu

Suomessa käydään keskustelua ilmastonmuutoksesta. Keskustelussa on mm. ihmisen vaikutukset ja ihmisen mahdollisuudet vaikuttaa muutokseen. Useimmiten esitetään, että tulisi suosia kasvispainotteista ravintoa. Lihan käyttöä tulisi vähentää.

Väitteet ”hyvästä ja pahasta” ruuasta ovat absurdeja koska päästötiedot ovat saatavilla vain pienestä osasta tuotteita. Nekin tiedot kansalaisen pitää itse hakea lähinnä internetistä. Netissäkin on erilaisia tietoja. Esimerkiksi lihan osalta pitää tietää mitä rotua liha on edustanut. Jos haeskelee kasvisten päästötietoja, niin päätyy useimmiten irrallisiin lehtijuttuihin tai blogeihin joita ei voi pitää erityisen luotettavina.

Nykytilassa tiedottaminen perustuu ylhäältä annettuihin ohjeisiin joita ei ole perusteltu kunnolla. Kun kansalaisella itsellään ei ole käytännön mahdollisuutta vertailla asioita eikä seurata omaa käyttäytymistään päästöjen osalta, ei myöskään tiedottamisella ole suurta vaikutusta. Nykyisin ei ylhäältä annetut määräykset, joita ei perustella, toimi. Päinvastoin, kansalaiset saattavat siirtyä kannattamaan vastakkaisia mielipiteitä jotka voivat olla ympäristön kannalta haitallisia.

”Ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat reilun viidenneksen kulutuksen ilmastovaikutuksista eli hiilijalanjäljestä. Vain asuminen kuormittaa ilmastoa ruokaakin enemmän. Liikkuminen on kolmas suuri tekijä” (https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-ravitsemus/ruoan-ilmastovaikutukset/). Ruokaan siis kannattaa kiinnittää huomiota ilmastonmuutosta torjuttaessa.

YLE:n vaalikeskustelussa 14.3.2019 otettiin kantaa ruoan verotuksesta. Suurten puolueiden kannanotot olivat senlaatuisia, että ruoan päästöjen voi arvella tulevan verollisiksi tavalla tai toisella. Puheessa tuli esiin arvonlisäveron muokkaaminen. Tässä esittämääni mallia voi käyttää kulutustottumusten muuttamiseen tiedotuksen keinoin ja lisäksi se on tarvittaessa helposti muunnettavissa verotuksessa käytettäväksi keinoksi. Kansanomaisesti sanottuna ”ellei hyvällä niin sitten pahalla”.

Suomessa päivittäistavarakauppa on keskittynyt kolmelle suurelle yhtiölle 91 %:sti (https://www.pty.fi/julkaisut/tilastot/). Yhtiöt eivät ole tehneet mitään suurempia ympäristötekoja vaikuttaakseen asiakkaiden aiheuttamiin päästöihin. Lähinnä on keskitytty muovikasseihin. Lisäksi liikkeet ovat vähentäneet omia päästöjään ja hävikkiä mitä ne sitten mainostavat. Edelliset ovatkin olleet hyviä toimia liikkeille koska ne pienentävät niiden kuluja ja siten lisäävät tuottoja.

Kaksi suurinta yritystä kerää kattavasti tietoja asiakkaidensa kulutuskäyttäytymisestä. Yritykset lähettävät erilaisia tietoja asiakasjärjestelmiensä kautta. Mm. S-ryhmä lähettää ostokuitin sähköisesti, mikäli asiakas käyttää kanta-asiakaskorttia maksaessaan. Tällä järjestelmällä voidaan antaa tietysti päästötiedotkin asiakkaalle, kunhan ne ovat liikkeen tiedossa.

Mitä pitäisi tehdä?

Keskusliikkeet pl. pienet toimijat velvoitetaan selvittämään tuotteiden päästöt. Koska myymäläverkko on hajanainen, päästömäärän voi esittää keskusvarastosijainnissa.

Periaate 1.

Keskusliike rekisteröi tuotteen päästön tuotetietokantaansa ja käyttää tietoa päästömäärän tulostamiseksi kassakuittiin ja asiakkaan ostostietoihin jotka se ilmoittaa kausittaisessa asiakastiedotteessa. Näin asiakas voi seurata päästökertymäänsä. Toiminta onnistunee helpohkosti, mikäli käyttöön otetaan lailla määrättävät fiskaaliset kassajärjestelmät joissa tapahtuu tiedon siirto verottajan ja kaupan välillä online. Samalla periaatteella voi siirtää keskusliikkeestä myös ilmasto- ja muunkin tuotetiedon (https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/selvitykset/fiskaaliset-kassaj%C3%A4rjestelm%C3%A4t_osa-5_yhteenveto.pdf).

   

                          Periaate 2.

Perustetaan tuotteista samankaltainen tietopankki kuin THL:n elintarvikkeiden koostumuspankki Fineli (https://fineli.fi/fineli/fi/index). Kyseistä tietopankkia kansalaiset voivat käyttää ostostensa suunnitteluun ja päästöjen arvioimiseen.

Sama menettely toteutetaan myös muussa kaupassa soveltuvin osin. Esimerkkinä ovat vaikkapa autot, kodinkoneet ja muut laitteet.

Toimintatapa

Säädetään laki tuotteiden aiheuttamien päästöjen ilmoittamisesta kuluttajalle. Määritetään budjetissa keskusliikkeille annettava ympäristötuki.

Keskusliikkeet selvittävät päästöt ja muokkaavat tuoterekisterinsä.

Päästötiedot esitetään asiakkaille ja valtio tukee tiedotuksella ostokäyttäytymisen muuttamista.

Valtio perustaa päästötietopankin ja tehostaa tiedottamista.

Rahoitus

Rahoituksena voidaan käyttää tarvittava määrä yritystukea valtion budjetista. Käytettävä tuki on yleisesti hyväksyttävissä olevaa koska se liittyy ympäristön tilan parantamiseen.

Osa rahoituksesta jätetään yritysten omalle vastuulle koska se on niiden liiketoiminnan kehittämistä. Yritykset voivat käyttää päästötietoja markkinoinnissaan kilpaillessaan vähäpäästöillä tuotteilla.

Haetaan EU-tukea kehitysprojektille. Esimerkiksi Nopef-tuki.

Kysymys

Millä tavoin puolueesi aikoo edistää päästötiedon esittämistä asiakkaalle edellä mainituin periaattein?

Jatkokäsittely

Odotan vastaustanne 29.3.2019 kuluessa.

Aloitan vastausten käsittelyn sosiaalisessa mediassa 30.3.2019.

Heikki Savolainen 

Helsinki

Vastaajat

Kysymys on lähetetty samanaikaisesti seuraaville puolueille ja liikkeille:

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue - Finlands Socialdemokratiska Parti r.p., palaute@sdp.fi
Suomen Keskusta r.p., puoluetoimisto@keskusta.fi

Kansallinen Kokoomus r.p., info@kokoomus.fi

Svenska folkpartiet i Finland r.p., info@sfp.fi

Suomen Kristillisdemokraatit (KD) - Kristdemokraterna i Finland (KD) r.p., kd@kd.fi

Vihreä liitto r.p., vihreat@vihreat.fi

Vasemmistoliitto r.p., vas@vasemmistoliitto.fi

Perussuomalaiset r.p., puoluetoimisto@perussuomalaiset.fi

Suomen Kommunistinen Puolue - Finlands Kommunistiska Parti r.p., skp@skp.fi
Kommunistinen Työväenpuolue - Rauhan ja Sosialismin puolesta r.p., ktp@ktpkom.fi

Liberaalipuolue - Vapaus valita r.p., puoluetoimisto@liberaalipuolue.fi

Piraattipuolue r.p., info@piraattipuolue.fi

Eläinoikeuspuolue r.p., info@eop.fi

Kansalaispuolue r.p., sami@samikilpelainen.fi

Feministinen puolue r.p., tiimi@feministinenpuolue.fi

Itsenäisyyspuolue r.p., info@ipu.fi

Sininen tulevaisuus r.p., info@sininentulevaisuus@fi

Liike Nyt, petri.ruohonen@liikenyt.fi

Suomen Kansa Ensin r.p., suomenkansaensin@protonmail.com
Seitsemän tähden liike r.p., seiska@tahtiliike.fi