1. Suomenlinna on saaristoa ja Helsinki saaristo-osakunta
Edellinen merkitsee sitä, että Helsinki saa valtion budjetista valtion osuuden kunnan peruspalvelujen järjestämiseen ns. saaristo-osakuntalisän. Vuonna 2019 summa on 273,41 €/asukas. Suomenlinnalaisten osalta tämä on vuodenvaihteen 2017/2018 asukasmäärän mukaan 202 049,99 €.
Sen siis saa kaupunki, vaan mihin käyttää?
Kun lukee Helsingin kaupungin budjettikirjaa niin sieltä löytyy kaksi kohdetta johon saaristolisää voisi ajatella käytettävän: Suomenlinnan tavaraliikennekorvaus HKL:lle 225 000 € ja poistotuki Suomenlinnan poistoille (HKL) 26 000 €.
Edelliset menot kyllä koskettavat suomenlinnalaisia mutta onko nyt niin, että asukkaiden pitää koko tavaraliikenne maksaa. Samasta budjettikirjasta ei löydy mainintoja hakusanalla "Suomenlinna" muuta kuin nämä kaksi ja sitten koulua koskevat tulokset. Sellaista ajatellaan tästä "kaupunginosasta".
2. Mihin perustuu suokkilaisten liikenteen maksuttomuus?
Laki saariston kehityksen edistämisestä 26.6.1981/494 Laki 494 määrittää 1§:ssä "Saariston kehitystä edistetään niin kuin tässä laissa säädetään".
Ja 5§:ssä kuljetuspalveluista seuraavaa: "Valtion on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakinaisella väestöllä on käytettävissään asumisen, toimeentulon ja välttämättömän asioinnin kannalta tarpeelliset liikenne- ja kuljetuspalvelut, sekä siitä, että nämä palvelut ovat mahdollisimman joustavat ja ilmaiset tai hinnaltaan kohtuulliset".
Ja tämä alleviivattu teksti on ilmeisesti se mitä jäädään orjallisesti noudattamaan.
Kun asiassa kuuluisi ottaa hieman laajempi katsantokanta. Tutkia esimerkiksi mitä Saaristoasiain neuvottelukunta on asiasta mieltä
"Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK) on pysyvä valtioneuvoston asettama neuvottelukunta, jonka toiminta perustuu saaristolakiin (494/1981) ja saaristoasiain neuvottelukunnasta annettuun asetukseen (387/1987, 1316/1993)." (SANK)
Kyseessä on siis virallinen toimielin joka ohjaa toimintaa saaristossa ja tukien määräytymisessä.
SANK on julkaissut saaristo-ohjelman 2017 - 2019 jossa kerrotaan hyvinkin paljon saaristosta ja sen kehittämisestä. (Saaristo-ohjelma).
Tässä mielenkiintoisimpana löytyy sivulta 31 viimeinen kappale joka on tässä kopioituna:
"Saariston yhteysalukset ja lautat ovat mantereen tieverkkoon verrattava julkinen infrastruktuuri. Sen käytöstä ei tule periä maksua niin kauan kuin mantereen liikenneväylät ovat maksuttomia väyliä. Vakinaisille asukkaille ulkosaariston varsinainen yhteysalusliikenne on ollut maksutonta vuodesta 1975 lähtien ja muille vuodesta 2009 alkaen. Liikenteen tekeminen maksulliseksi romahduttaisi pahimmillaan saariston matkailuyritysten, maatilojen ja muiden yritysten kilpailukyvyn sekä ulkosaariston vetovoiman koko- ja osa-aikaisen asumisen paikkana."
Mitä tämä siis tarkoittaa?
Niin kauan kun Helsingissä ei ole tietulleja on Suomenlinnan lauttaliikenteen oltava ainakin asukkaille maksutonta.
Miten tähän ollaan jouduttu?
SANK on äänestänyt siitä pitäisikö saaristolisät olla ns. korvamerkitttyä rahaa. N. 80 % neuvottelukunnasta oli sitä mieltä ettei niitä tule asettaa raportointia vaativaksi rahaksi. Niinpä kunnat saavat käyttää ne miten parhaaksi haluavat. Eikä Suomenlinnaa siellä kaupungin budjetissa muuten mainittukkaan kuin sen tavaraliikenteen osalta. Vai oletko nähnyt Suomenlinnassa jonkun erityisen saaristolaisen kaupungin vetämän hankkeen? Minä en.
Tunteeko joku jonkun Santahaminasta? Onkohan siellä tehty jotain "saaristolaistöitä" 107 723,54 € arvosta? Hassua mutta luulen töiden jääneen tekemättä. Sandis on myös saaristoaluetta vaikka sinne on silta. Eipäs kun kaupunki on unohtanut Sandiksen kokonaan budjetista.
Lähetin esitykseni Anni Sinnemäelle 10.3. ajatellen antaa aikaa mietintään. Nyt on yli kolme viikkoa kulunut, kohtuullinen aika. Lähetin muistutusviestin. Seuraavaksi menen käymään.
Mitä tulee kaupungin virkamiehen toimintaan on muutama vaihtoehto:
1. Sähköpostiyhteyteni ei toimi Anni Sinnemäelle, muualle toimii
2. Annilla on KIIIIIIRRE, en usko kun twiittauksia seuraa
3. Anni Sinnemäki ei osaa/viitsi lukea esityksiä loppuun asti, siellä kyllä lukee ohjeet
4. Annia ei kiinnosta kaupunkilaisen tekemät esitykset, paljon mahdollista. Kts edellinen blogikirjoitukseni puolueista.
5. Tai jotain muuta
Olen hieman editoinut esityksen tekstiä luettavuuden parantamiseksi. Alkuperäinen on tehty wordillä ja se ei suoraan taivu tähän blogipohjaan. Asiat ovat hollillaan.
Heikki
Savolainen ESITYS
10.3.2019
Anni
Sinnemäki
Apulaispormestari
Helsingin
kaupunki
Suomenlinnalaisten
liikenteen maksuttomuus Suomenlinnan lauttaliikenteessä
Esitän Suomenlinnan henkilölauttaliikenteen muuttamista
maksuttomaksi Suomenlinnassa asuville ja kahta maksutonta ajoneuvon
kuljetuslippua (ajoneuvo alle 6 m) vuodessa suomenlinnalaiselle taloudelle.
1. Perustelua
Suomenlinna on Helsingin ainoa kaupunginosa josta asukkaalla
ei ole mahdollista siirtyä toiseen kaupunginosaan maksamatta HSL:lle tai
yksityiselle vesiliikennöijälle. Omien veneiden käyttö ei ole käytännössä
mahdollista koska keskustassa ei ole tarvittavia venelaitureita.
2. Taloudelliset
vaikutukset
2.1. Vaikutukset
suomenlinnalaisiin
Esityksen vaikutukset vähentävät etupäässä pienituloisten
esim. eläkeläisten, työttömien ja koululaisten kustannuksia. Taulukossa 1. on esitetty suomenlinnalaisten
ikäjakaumaa. Ikäjakauma osoittaa suomenlinnalaisten olevan pääasiassa
työikäistä väestöä.
Taulukko 1.
|
Ikä (v)
|
Suomenlinnalaisten lukumäärä 1.1.2018
|
|
0 – 9 (lapset, ei lippua tai ½ lippu)
|
109
|
|
10 – 19 (koululaiset/opisk. ½ lippu)
|
87
|
|
20 – 64 (työssäkäyvät/opisk)
|
458
|
|
65 – 94 (eläkeläiset, alennus?)
|
85
|
|
Kaikki
|
739
|
Lähde: Aluesarjat / Helsingin
kaupunki ja Tilastokeskus
Esimerkkejä
matkalipun hinnan vaikutuksista:
1. Kun käyn kaupungilla kaupassa, joudun maksamaan kauppakassin
lisäksi 4,40 € matkasta. 20 € kauppakassille tulee 22 % korotus. Toinen
vaihtoehto on käyttää kallista lähikauppaa.
2. Eläkeläisenä olen oikeutettu palvelukorttiin jota voin
käyttää esimerkiksi minulle lähintä, mukavan kävelymatkan päässä olevaa, Kampin
palvelukeskusta. Kuitenkin päästäkseni
sinne joudun maksamaan matkalipun. Myllypurolainen kävelee tai pyöräilee
keskukseensa maksutta.
3. Kävelen tietysti lähimpään terveyskeskukseen Viiskulmaan
mutta matkalla maksan taas matkalipun lautassa. Suomenlinnan terveyspalvelut on
siirretty mantereelle.
4. Nuoreni haluaa illalla kaupungin ylläpitämään nuorisotaloon
keskustaan, esimerkiksi Asemanseutuun tai Gloriaan jotka ovat kävelymatkan
päässä. Päästäkseen sinne hän tarvitsee matkalipun koska koululaislippu ei ole
voimassa iltaisin. Sama tietysti koskee kaikkia muitakin harrastuksia.
5. Tarvitsen uuden sohvan. Yritän tilata sitä kotimaisista
huonekaluliikkeistä. Ei kotiin toimitusta Suomenlinnaan. Päädyn IKEAn
asiakkaaksi jolloin toimituskulu on 199 €. Vastaava toimitus Katajanokalle
maksaa 59 € (IKEAn nettikaupan hinnastosta).
Ajoneuvojen ja tavaroiden kuljettaminen on todella kallista.
Pakettiautokuljetus saareen itse ajaen maksaa 40 € ja lisäksi henkilölipun.
Kahdella kuljetuslipulla vuodessa taattaisiin se, että Suomenlinnaankin voisi
saada kohtuuhinnalla isompia tavaroita. Hankaluutena on, etteivät liikkeet
toimita tavaroita tai, että toimituskulut ovat erittäin paljon suuremmat kuin
mantereella. Tavaroiden hintakilpailuttaminen voi estyä toimitusvaikeuksien
vuoksi.
Edellisistä esimerkeistä voi johtaa ajatuksen etteivät
kaupungin verovaroin ylläpidetyt palvelut olekaan kaikille maksuttomia
pakollisen matkakustannuksen vuoksi.
Olen kuullut, että jotkut poliitikotkin
ovat aiemmin vedonneet siihen, että ei ole tasaveroista antaa yhdelle
kaupunginosalle maksutonta liikennettä. Ajatus on kuitenkin kohtuuton siksi,
että kaupunki ei ole järjestänyt em. palveluja Suomenlinnaan. Ei eläkeläispalveluja,
ei terveydenhuoltopalveluja eikä myöskään nuorisopalveluja. Relevantti kysymys
onkin, aikooko kaupunki tuoda noita palveluita Suomenlinnaan?
Taitaa olla
halvempaa järjestää maksuton liikenne muutamalle ihmiselle. Onneksi kirjasto
saatiin säilytettyä Suomenlinnassa ja vieläpä entistä parempana itsepalvelun
vuoksi.
2.2. Vaikutukset
HSL:n tuloihin ja menoihin
1. Esitys ei lisää merkittävästi kustannuksia.
Kustannuksia lisäävänä tekijänä voi olla uuden lippulajin
luominen matkakorttiin tai tekniikasta johtuva kortin uusiminen tai
kaksoiskortin antaminen lauttaa varten. Edelliset voi kustannusperusteisesti
veloittaa asiakkaalta.
Lauttamatkustaminen ei lisäänny merkittävästi joten lautan
ylläpitokustannukset eivät kasva.
2. Arviointi HSL tulojen menetyksestä
Työssäkäyvät ja opiskelijat matkustanevat pääsääntöisesti
kausilipulla. Tämä johtuu siitä, että työ- ja opiskelupaikat sijaitsevat
sellaisen matkan päässä Kauppatorista johon on käytettävä toista HSL
liikennevälinettä. Kun liikenne on näiden osalta säännöllistä voi olettaa heidän
käyttävän kausilippua. Tähän ryhmään kuuluu taulukon 1. mukaisesti 458
henkilöä. Tästä ryhmästä ei vaikuttaisi aiheutuvan ainakaan suuria menetyksiä.
Toisena ryhmänä ovat lapset 0 – 9 vuotta. Suurin osa ryhmän
109 lapsesta ovat alle 7 vuotiaita joiden osalta tulomenetystä ei ole ja
loputkin maksavat puolen hinnan. Menetys on pieni.
Kolmantena koululaiset/opiskelijat 10 – 19 v. 87 kpl.
Koululaiset kulkevat koulumatkat koululaislipulla ja todennäköisesti muita
matkoja kertamaksuilla ellei ole harrasteita useasti jolloin lippuna
kausilippu. Toisen asteen opiskelijat käyttävät matkoihinsa kausilippua
matkustamisen säännöllisyyden vuoksi. Suurin osa opiskelupaikoista sijaitsee
siten, että matkaan on käytettävä toistakin kulkuneuvoa jolloin leimaus
tapahtuu viimeistään siinä. Osalle lipun poistuminen tuo säästön ja menetyksen
HSL:lle.
Eläkeläiset 65 – 94 v. 85 kpl ovat se ryhmä joka hyötyisi
eniten liputtomuudesta. Toisaalta menetykset HSL:lle ovat pieniä koska
eläkeläiset eivät matkusta usein ja osalla on joka tapauksessa alennuslippu.
Menetyksiä tulee mutta ne ovat pieniä.
3. Menetysten
kompensointia ja rahoitusta
HSL saa
lisääntyvässä määrin matkalipputuloja lisääntyneestä Suomenlinnan turismista.
Suomenlinnan hoitokunnan mukaan ” Viimeisen 20 vuoden aikana Suomenlinnan
kävijämäärät ovat kasvaneet 600 000 kävijästä miljoonaan kävijään. Samalla
kohteen kävijäkunta on kokenut muutoksen. Aluksi kävijät olivat pääosin
kesäpäivää linnoituksessa viettäviä kaupunkilaisia, mutta nyt suurin osa
kävijöistä on kansainvälisiä, (https://www.suomenlinna.fi/maailmanperinto/kestava-matkailu/)”.
Kun
lauttojen kustannukset eivät juurikaan kasva matkustajien määrän mukaan niin
tuoton voi arvioida kasvaneen. Osa tuosta tuotosta olisi ohjattavissa
asukkaiden matkoihin. Kun kävijämäärän lisääntymisen laskee arvioidulla lipun
hinnalla 2 € voi päästä laskelmaan: 2€x2€x400 000 (lisääntynyt liikenne) =
1 600 000 € joka on lisääntynyt lipputulo. Vaikka lisääntynyt tulo
olisi puoletkin, niin se riittäisi kattamaan esityksen aiheuttaman lipputulojen
menetyksen.
HSL:n tilinpäätöksen 2017 mukaan lauttaliikenteen operointikulut
olivat 3,6 milj. €. Suomenlinnan lautalla tehdään 2,18 milj. matkaa. Suomenlinnalaisten
osuus on siitä kuitenkin pieni. Jos jokainen n. 750:sta suomenlinnalaisesta
kulkisi edestakaisen matkan päivittäin edustaisi matkat vain n. 25 % kaikista
tehdyistä matkoista. Lippulajitutkimus antaa tietysti tarkemman vastauksen ja
rahallisen tuloksen.
HSL perussopimuksen 29 § mukaisesti tästä esityksestä
HSL:lle aiheutuvat kustannukset siirtyvät Helsingin kaupungin maksettavaksi. Kustannukset
laskettaneen lauttaan nousuista. Kommentoin kohdassa 2.2 teknistä toteutusta ja
uskoisin sen olevan kohtuullisen helppo toteuttaa. Kun matkakortista saatiin kirjastokortti
niin eiköhän Suomenlinnan ominaisuuskin siihen tallennu.
4. Tasavertaisuus
muiden kaupunginosien kanssa
Suomenlinna on erilainen kaupunginosa kuin muut,
sillattomuutensa vuoksi. Kaikista muista kaupunginosista on mahdollista
kävellä, pyöräillä tai autoilla ilman maksua. Muita kaupunginosia on tuettu
hiljattain päätöksillä rakentaa Kruunusillat (260 milj. €) ja myös aseman
alittava pyöräilytunneli (23 milj. €). Nyt puheenaiheena on silta Siltasaaren
ja Kaisaniemen välille. Kyseisten rakenteiden pääoma- tai edes
käyttökustannuksia tuskin tullaan saamaan matkalipputuloista eikä niin ole
varmaan ajateltukaan. Tasavertaisuuden vuoksi tulisi tukea myös Suomenlinnaa.
Olkoon Suomenlinnan lautta Suomenlinnan silta.
Aiemmin maksullinen liikenne oli jollain tavalla
perusteltavissa Suomenlinnan edullisempien vuokrien vuoksi. Opetus- ja
kulttuuriministeriön alainen Suomenlinnan hoitokunta päätti kuitenkin korottaa
vuokria vuonna 2018 vastaamaan Helsingin alue 4 vapaarahoitteisia vuokria.
Korotukset olivat 20 % luokkaa, pienissä asunnoissa suurempiakin. Eli nyt
Suomenlinnassa eletään tasaveroisissa vuokrissa mutta eriarvoisissa
kulkuyhteyksissä muuhun Helsinkiin verrattuna. Vuokrankorotukset Hesarin
jutussa 18.1.2018 (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005528690.html).
Suomenlinnassa oli vielä 2000-luvulla hyviä toimivia
palveluita kuten neuvolapalvelut, lääkäri kerran viikossa ja tietysti
pelastuslaitos muutenkin kuin sesonkiaikana. Ilmeisesti säästösyistä ne
haluttiin siirtää mantereelle. Muihin kaupunginosiin on toisaalta lisätty
palveluita mikä on tietysti hyvä asia heille.
Helsingin uusi yleiskaava ”VISIO 2050 Virkistävä Helsinki”
22.5.2013 esityksessä näytetään miten Helsinkiä aiotaan kehittää. Suomenlinna
on merkitty ”sisälahtien virkistyskokonaisuusalueeksi”. En usko, että
Museovirasto antaa rakentaa mitään erityisiä rakenteita Suomenlinnaan. Lähes
jokaisen muun kaupunginosan kohdalla on merkintä: ”kaupunginosapuistot ja
liikuntapuistot” mikä tarkoittanee, että sinne tehdään virkistystä tukevia
rakenteita. Saan tästä käsityksen ettei Suomenlinna olekaan samanlainen
kaupunginosa kuin muut. Eikä tietysti olekaan. Ei esimerkiksi Hakaniemi ole
sillattomalla saarella oleva turistikohde. http://www.yleiskaava.fi/2013/visioteema-virkistysalueet-ja-kaupunkiluonto/
5. Muita huomioita
Suomenlinnan liikennöinnistä
Suomenlinnaan saatiin asukasportti terminaaliin mikä oli
erinomainen edistysaskel. Toivottavasti Kauppatorille tuleva uusi järjestely on
yhtä hyvä. Sateensuojaa asukkaalla ei kuitenkaan ole Suomenlinnassa, toivottavasti
Kauppatorille sellainen järjestyy
Kauppatorin terminaalin toimintaa haittaa huomattavasti
pysäköintipaikkojen vähentäminen toriparkin eteläosasta. Auton lauttaan
ajaminen hankaloitui ja erityisesti lautan odottaminen on todella hankalaa
tilan puutteen vuoksi. Jääneelle pysäköintialueelle ei useimmiten mahdu
odottamaan eikä kovin kauas voi pysäköidä ettei menetä lauttapaikkaansa. Niinpä
odotuspaikka on useimmiten luvaton paikka. Terminaalin porttien lähellä olisi
oltava lauttaan ajajille pysähtymistila.
Helsingissä ei taida olla toista kaupunginosaa josta ei
pääse töihin aamukuudeksi lähtemättä yöllä kahdelta työmatkalle. Milloin tulee
lauttaan yövuorot? Koska lautta ei kulje yöllä se aiheuttaa matkustettaessa
tilanteita jolloin on pakko mennä hotelliin odottelemaan, vaikkapa jos Turussa
aikoo olla junalla 0900. Jos ei hotelliin mene niin sitten on mentävä autolla
Turkuun. Olisi ainakin tutkittava kyselyllä Suomenlinnalaisilta yövuorojen
tarve sekä tehtävä mahdollinen kokeilu.
Mikäli esitys ei kuulu toimivaltaasi pyydän esittelemään sen
asianomaiselle taholle.
Pyydän ilmoittamaan esityksen käsittelyvaiheista
sähköpostilla.
Heikki
Savolainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti