Suomenlinnan lippulajitutkimus

Tutkimuksen taustaa ja motivaatio

Lippulajitutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomenlinnalaisten maksutapoja Suomenlinnan liikenteessä ja sen jälkeisessä liikkumisessa pääkaupunkiseudulla. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä 23.3. - 2.4. 2019 Facebookin Suokkilaiset-ryhmässä sekä suomenlinnalaisten viaporilistalla. Kyselyä tehostettiin 29.3. muistuttamalla siitä Suokkilaiset-ryhmässä.
Koska suuri osa käyttäjistä em. ryhmissä on samoja, voidaan otosryhmän kokona pitää 324 henkilöä joka on Suokkilaiset-ryhmän koko. Koko väestömäärä 739 henkilöä on saatu Helsingin kaupungin kaupunginkanslian tilastosta taulusta 2, tilastoitu väestömäärä on vuodenvaihteessa 2017/2018. Vastauksia tuli 232 kappaletta joten vastausprosentti on 71 % otoksesta ja 31 % koko väestöstä laskettuna. Vastausprosentti on varsin hyvä verkkokyselylle.

Tutkimuksen ideana on tutkia onko suomenlinnalaisten maksuttomuus lauttaliikenteessä miten suuri kustannus kaupungille menetettyinä lipputuloina. Työhypoteesina on, että pääosa suomenlinnalaisista kulkee kausilipulla senkin vuoksi, että jatkavat matkaansa jollain toisella HSL:n kulkuvälineellä. Edellämainitussa tapauksessa matkustaja ostaa joka tapauksessa kausilipun. Toisena tutkimuskohteena on se, että mitä matkustajaryhmää alennus palvelisi.

Keitä me olemme ja miten kuljemme?

Vastaajia oli yhteensä 232 joista kolme ei ilmoittanut ikäänsä joten he eivät tilastoituneet kaavioon 1. Vastauksia analysoitaessa lajittelin ja tutkin kaikki vastaukset yksittäin. Tutkimuksessa huomasin muutamia virheellisiä vastauksia. Ei ole todennäköistä esimerkiksi se, että henkilöllä on kausilippu ja silti hän käyttää 2 - 3 kertalippua viikossa.
Analysoinnissa oli hankaluutena myös se, että Google-lomakkeessa ei ole mahdollista muuttaa kirjallista vastausta numeraaliseksi. Em. toiminta helpottaisi laskentaa huomattavasti. Tai sitten en vain osannut sitä tehdä.
Kysymyspatteri oli myös osin ehkä hankala tulkita, tosin kysymyksiä siitä tuli vain kaksi.

Tilastona on käytetty Helsingin tietokeskuksen tilastoa.

Kaavio 1. Kyselyyn osallistuneet henkilöt ikäryhmittäin.

Käytettyjen lippulajien määrittämistä varten otoksen väestö laajennettiin koko väestöön prosenttijakaumalla. Edellisellä menetelmällä saatiin kaavion 2. jakauma jossa pystypalkit osoittavat kunkin lippulajin käyttäjien määrää.

Kaavio 2. Suomenlinnalaisten käyttämiä lippulajeja

Kaavion 2. luvut ovat pohjana laskelmalle siitä kuinka paljon HSL saa lipputuloja suomenlinnalaisilta ja toisaalta kuinka paljon HSL menettää jos maksua ei peritä.

Suomenlinnalaisten maksamat lipputulot HSL:lle

Seuraavassa kaaviossa 3. esitetään minkälaatuisista lipuista HSL:n lipputulosumma koostuu. Kausiliput on ylivoimaisesti suurin tuloerä jonka jälkeen tulee 2 - 3 kertaa matkustavien kertalipputulot. Tulomuodostus on hyvin ymmärrettävä koska suurin osa suomenlinnalaisista on työikäistä ja työssä tai opiskelemassa käyvää väestöä (kaavio 1.)
Summia laskettaessa on oletettu kausilippu 12 kuukaudelle ja kertalippu ostettavaksi 5 kertaa viikossa mikä on 2 ja kolmen keskiarvo. Tulot ovat euroina.

Kaavio 3. Suomenlinnalaisten ostamien lippujen summa lipputyypeittäin

HSL:lle aiheutuvat lipputulomenetykset liikenteen muuttuessa maksuttomaksi

Kaaviossa 4. esitetään ne summat jotka HSL menettää maksuttomuuden myötä. Huomiota herättää suuri summa joka aiheutuu kävellen tai pyörällä matkaansa jatkavien osalta. Tässä voikin todeta heidän olevan suurin edunsaaja maksuttomuudessa.
Lähtöhypoteesina oli, että suuri osa jatkaisi joukkoliikenteellä matkaansa. Näin ei kuitenkaan ole vaan joukkoliikenteellä jatkajia on vain 32 %
Kävelijöitä ja pyöräilijöitä on 52 %.

Kokonaismenetykset HSL:lle olisi n. 370 000 €. Asiaa käsitellään arviointiosassa

Kaavio 4. Lipputulojen menetys HSL:lle siirryttäessä maksuttomaan liikenteeseen

Suomenlinnan liikenne ja turismi

Liikenne on kasvanut viime vuosina huomattavasti sekä havaintojen että tilastojen perusteella. Tilastoituja matkoja tehtiin vuonna 2018 2 180 000 matkaa. Seuraavassa taulukossa esitetään suomenlinnalaisten tekemien matkojen määrä aiempien kaavioiden tietojen pohjalta.

Taulukko 1. Suomenlinnalaisten tekemien matkojen kappalemäärät

Taulukon perusteella suomenlinnalaiset tekevät vain 13 % kaikista maksetuista matkoista lauttaliikenteessä.

Miten maksuttomuus olisi toteutettavissa, arviointia

Kun HSL:lle aiheutuisi maksuttomuudesta menetyksiä niin ne todennäköisesti pitäisi Helsingin kaupungin sille kompensoida. Seuraavassa esittelen kompensaatiomallin.

1. Kävijät Suomenlinnassa ovat lisääntyneet 600 000:sta miljoonaan 20 vuoden aikana. Liikennöinti on lisääntynyt kesäkaudella näiden palvelua varten ei muuten. Matkalipputulot ovat lisääntyneet vuodessa miljoonalla eurolla olettaen, että 50 % matkailijoista käyttää Suomenlinnalippua (5 €). Muut 200 000 matkailijaa maksavat jollain muulla tavalla mutta maksavat kuitenkin.
2. Kompensointi voitaisiin toteuttaa siten, että Suomenlinnaan kohdistuva saaristolisä 200 000 € ja 170 000 € lisääntyneestä matkailusta kohdennettaisiin lipputulojen menetykseen

Perusteena kohdalle 2. on se, että saaristolisä kuuluu niille jotka saaristossa asuvat ja heidän kuuluu päättää kuinka se käytetään. Koska lisääntynyt matkailu haittaa suomenlinnalaisten elämää tulee osa heidän tuottamista tuloista kohdentaa paikalliselle väestölle.

Päätös

Tämä ei ole paras mahdollinen tutkimus, jalkatyötäkin olisi voinut tehdä mutta ajattelin luottaa somen voimaan. Tästä toivoisin jonkun tahon, esimerkiksi Suomenlinnaseuran ottavan kopin ja vaikka tarkemmin pohtien ja saarille jalkautuen tekevän tarkentavan työn. Ja kun katsoo kaaviota 4. voisi kuvitella lähistöllä töissä tai opiskelemassa käyvien aktivoituvan ajamaan maksuttomuutta.

Ja varmaa on mielestäni se, että maksuttomuuden saavuttaminen vaatii jonkunlaisen mielenilmauksen järjestämisen. Se ei kyllä yhdeltä ihmiseltä onnistu. Voin jo tässä ilmoittaa, että olen kyllä asiassa mukana.